VARKAUDEN SEUDUN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISYHTIÖN SIDOSRYHMÄJULKAISU 1/2021 AFT & ANDRITZ WARKAUS WORKS: Uudet tilat tuovat avaimet kasvuun
Julkaisija: Navitas Yrityspalvelut: Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy, Varkauden Taitotalo Oy & Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus Toimituspäällikkö: Tiina Rajamäki Toimituskunta: Sanna Hietalahti-Husu, Tuula Kokkonen, Jouko Laitinen, Katja Niiranen Toimittajat: Tiina Rajamäki, Jarmo Seppälä, Vuokko Viljakka, Seija Huttunen, Tuula Kokkonen, Pasi Ahtiainen Kannen kuva: Merja Männikkö Taitto: Visuaalinen viestintä Orava Painatus: Teroprint Oy, Mikkeli TÄSSÄ NUMEROSSA 3 Navitas Yrityspalvelut ja Wäläkky saivat uudet toimitilat Oikeustalolta Leveämmät hartiat elinkeinoyhteistyöhön 4 Uudet tilat tuovat avaimet kasvuun 7 Paja 22 on malliesimerkki siitä, mitä yhteistyöllä voi parhaimmillaan saada aikaan 8 Hiilineutraaliksi viidessätoista vuodessa 10 Navitas-talojen katoille asennettiin 432 aurinkopaneelia 11 Kiertotaloudella kasvua Keski-Savoon 12 Energiaklusterilla nostetta energiateknologian toimialaan 14 Vanhan Varkauden puutaloalue houkuttelee edelläkävijöitä ja yritystoiminnasta kiinnostuneita WARKAUDEN IHME ALUKSI MUUTAMIA FAKTOJA ”WARKAUDEN IHMEESTÄ”, jota emme itse aina huomaa. Varkauteen on tehty yli 400 miljoonan euron investoinnit viimeisen viiden vuoden aikana. Vientimme kasvoi lähes 12 % ja yritysten liikevaihto lähes 5 % vuonna 2020, vaikka korona jarrutti tätä kehitystä. Varkauden seudun vienti nousi jo 0,748 miljardiin euroon ja se on Pohjois-Savon seuduista suurin. Varkauden seudun yritysten liikevaihto oli vuonna 2020 jo 2,224 miljardia euroa. Pohjois-Savon energiaklusteri sai keväällä European Cluster Collaboration Platform -statuksen, jonka käynnistymisen moottorina ovat olleet yritykset ja lisäksi myös ammattikorkeakoulu. Klusteriyhteistyön tavoitteena on tukea pk-yritysten kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Energiaklusteri on erinomainen osoitus alueen yritysten halusta kehittää liiketoimintaa, kansainvälistyä sekä niiden kyvykkyydestä toimia muuttuvassa toimintaympäristössä. Klusteri voi toimia katalyyttinä myös muille toimialoille sekä olla yhdistävänä toimintamallina koko Keski-Savolle. Varkaus on satsannut yritysten toimintaedellytyksiin, joka on tuonut tuloksia, mutta näkyy myös kaupungin suurena konsernivelkana. Näillä investoinneilla on kuitenkin kyetty säilyttämään lukuisia työpaikkoja sekä yrityksiä kaupungissa. Näissä Varkauden kaupungin yhtiöiden omistamissa kiinteistöissä on noin 1400 työpaikkaa. Vuoden 2021 aikana Varkaudessa kuntienvälinen ja maahan suuntautunut muuttovoitto on ollut plussalla. Joroisissa vastaavasti vuonna 2021 kokonaisasukasluku on kääntynyt voitolliseksi. Varmaan on ollut osittain koronan ansiosta, että ihmiset ovat kiinnostuneet muuttamaan Suomessa pienempiin kaupunkeihin ja maalle, jossa eläminen on ollut helpompaa ja edullisempaa kuin 15 Savon Jatkis omistajanvaihdospalvelu vauhdittaa yrityskauppoja Itä-Suomessa 16 Aseiden äänenvaimentimia Varkaudesta maailmalle 17 Vuoden Uusyritys Paristeel Oy Hyvällä kasvu-uralla 18 Kumppanuusmaatalous yhdistää tuottajan ja asiakkaan 19 Lähiruoasta potkua aluetalouteen 20 Tulevaisuudessa Ämmäkoski saattaa virrata ympäri vuoden 21 Saimaa – sitä löytyy meiltä 22 Keski-Savon kehitys on kansallinen kysymys 23 Pohjois-Savon teknologia-alan huippuosaaminen mukana teollisuuden ykköstapahtumassa kasvukeskuksissa. Muutto metropoleista on ollut hiljainen trendi maailmalla jo muutaman vuoden ajan ja nyt on ollut selkeämmin näkyvissä, että suurkaupungit menettävät väestöään. Tämä trendi on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle. Tämä on suuntaus, johon Varkauden seudulla tartutaan ja miettimään, miten asuminen, työpaikat ja palvelut tarjotaan potentiaalisille alueelle muuttajille. Seudun, kaupungin, yritysten ja kuntalaisten on hyvä yhdessä tuoda esille Varkauden positiivista kasvua ja kehitystä, koska nyt meillä on siitä näyttöjä. Tarve osaajista on todellinen koko Suomessa. Uudessa kaupunkistrategiassa tullaan katsomaan tulevaisuuteen. On vaikutettava aktiivisella ja osallistavalla tavalla, jotta pystymme muuttamaan meille annettuja väestö- ja muita ennusteita. Aktiivisesti toimimalla voimme itse vaikuttaa tulevaisuuteen. Liikkuessamme Suomessa ja maailmalla muistakaamme kertoa ylpeänä ainutlaatuisesta kotiseudustamme ja esitellä kaupunkiamme vieraille, koska meillä on todella paljon näytettävää ja kerrottavaa. Nostetaan Varkaus sille kuuluvalle tasolle, älkäämme olko enää vaatimattomia. Hyvää ja voimaannuttavaa syksyä kaikille. JOUKO LAITINEN toimitusjohtaja Navitas Yrityspalvelut KUVA: TIMO HEINONEN Osoitelähde: Julkaisijan asiakas- ja osoiterekisterit
3 JOROISTEN KUNNAN JA VARKAUDEN KAUPUNGIN TIIVIS ELINKEINOYHTEISTYÖ SAAVUTTI UUDEN VIRSTANPYLVÄÄN vuodenvaihteessa, kun Joroisten kunta solmi Navitas Kehitys Oy:n kanssa sopimuksen kunnan elinkeinopalveluiden tuottamisesta. Käytännössä kaikki Navitas Yrityspalveluiden asiantuntijapalvelut ovat nyt joroislaisten käytettävissä. Sopimuksen myötä Navitas Yrityspalvelut sai sivutoimipisteen Joroisten kunnanvirastolle sekä vahvistusta riveihinsä, kun Joroisten kunnan elinkeinoasiamies Aarre Damski aloitti uudessa pestissään yritysasiantuntijana. Hän tuo taloon varsinkin maaseutuyritysten erityisosaamista. TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI TEKSTI & KUVA: TIINA RAJAMÄKI NAVITAS YRITYSPALVELUT JA WÄLÄKKY SAIVAT UUDET TOIMITILAT OIKEUSTALOLTA NAVITAS YRITYSPALVELUT SEKÄ WÄLÄKKY KESKI-SAVON UUSYRITYSKESKUS RY muuttivat syyskuun ensimmäisenä päivänä uusiin toimitiloihin Navitas 1 -talolta Oikeustalolle. Uusi käyntiosoite on Wredenkatu 8, Varkaus. Oikeustalon kolmannessa kerroksessa toimivat saman katon alla Navitas Kehitys Oy, Keski-Savon Teollisuuskylä Oy sekä Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry. Navitas-kiinteistöjä hallinnoivan Varkauden Taitotalo Oy:n kokous- ja toimitilapalvelut löytyvät jatkossakin vanhasta paikasta Navitas 1 -talosta. Uusi toimitila sijaitsee aivan kaupungintalon vieressä, vain muutaman sadan metrin päässä Navitaksesta. Kyseessä ovat Varkauden kaupungin omistamat tilat, joissa Navitas Yrityspalvelut ja Wäläkky ovat vuokralla. Uusiin toimitiloihin muuttaa koronatilanteen sen salliessa noin 20 asiantuntijaa, jotka vielä tässä vaiheessa työskentelevät pääosin etänä. Navitas Yrityspalveluiden toimitusjohtaja Jouko Laitisen mukaan muutolla on haluttu ennen kaikkea vastata alueen yritysten tarpeisiin ja helpottaa niille soveltuvien toimitilojen saatavuutta. – Samaan aikaan kun Navitaksen toimistotiloille on kovaa kysyntää, on kaupungilla tyhjiä tiloja, jotka eivät ole herättäneet samanlaista kiinnostusta. Tällä tilajärjestelyllä vapautimme Navitaksesta tilaa uusille toimijoille ja Saimme Oikeustalon neliöt meille tehokkaaseen ja tarpeelliseen käyttöön. NAVITAS YRITYSPALVELUT PL 208, 78201 Varkaus Käyntiosoite: Wredenkatu 8, 78250 Varkaus Siirtyminen uuteen toimipisteeseen ei aiheuta suurempia muutoksia yrittäjien neuvontaan ja muihin yrityspalveluihin. Etätyöaikana asiantuntijoihin saa yhteyden pääasiassa puhelimitse tai sähköpostilla. Nykyiset puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet ja laskutustiedot pysyvät ennallaan. Uuden toimiston avajaisia on tarkoitus juhlia sitten, kun koronatilanne sen sallii. Vekara-Varkaus palasi kaupunginkirjastolle Syyskuun alussa myös Vekara-Varkauden tiimi muutti uuteen toimipisteeseen Varkauden kaupunginkirjastolle, josta se sai tilat Lastenkulttuurikeskus Verson vierestä. Uusi käynti- ja postiosoite on Osmajoentie 1, 78200 Varkaus. Muutolla ennakoidaan tulevaa organisaatiomuutosta, jossa Vekara-Varkaus siirtyy vuodenvaihteessa Navitas Kehitys Oy:ltä Varkauden kaupungin alaisuuteen, hyvinvoinnin ja kasvatuksen toimialan kulttuuri ja tapahtumapalvelut -yksikköön. – Vekara-Varkauden toiminnot ovat olleet kaupunginkirjastolla aikaisemminkin, joten palasimme nyt takaisin tuttuun taloon ja vanhaan työyhteisöön, sanoo Vekara-Varkauden festivaalipäällikkö Heli Sutinen. – Kirjasto on meille aivan mainio kotipesä, jossa on hyvät toiminnalliset tilat ja mahdollisuus järjestää tapahtumia aivan äärellä. Naapurusten välisellä yhteistyöllä pyritään keskinäisen kilpailun sijaan parantamaan koko alueen elinvoimaa. Navitas Yrityspalveluiden toimitusjohtaja Jouko Laitisen mukaan sopimus virallistaa ja vahvistaa sitä yhteistyötä, jota Joroisten ja Varkauden elinkeinoelämässä on tehty jo pitkään. – Tämä on yhteisvoitto molemmille. Joroislaiset voivat kääntyä asiantuntijoidemme puoleen yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa ja tarpeissa. Me taas saamme Aarren kautta joukkoomme sellaista osaamista, jota meillä ei ole perinteisesti ollut. Aarre Damskin mukaan uusiin saappaisiin oli helppo hypätä, sillä työkaverit olivat tuttuja jo vuosien takaa. Liittyminen isompaan työyhteisöön moninkertaisti resurssit ja toi mukanaan myös yhteistyömahdollisuuksia sekä tukea omaan asiantuntijatyöhön. – Kyllähän nyt on huomattavasti leveämmät hartiat, eikä ihan kaikkea tarvitse itse ratkoa, vaan apua löytyy kollegalta. Näin pystymme palvelemaan myös yritys- ja elinkeinoelämää entistä monipuolisemmin. Damski työskentelee tiiviisti Navitas Yrityspalveluiden muiden yritysasiantuntijoiden Tuula Kokkosen ja Katja Niirasen kanssa. Vahvaa yhteistyötä on myös Uusyrityskeskus Wäläkyn kanssa, jolla on keskeinen rooli Joroisten kunnan toiminnan kannalta. Tällä hetkellä työpäivät vierähtävät muun muassa datakeskushankkeen sekä yritysneuvonnan parissa. – Muutama vienticasekin on ollut, niihin olen saanut arvokasta apua toimiala-asiantuntija Tiina Kaksoselta, Damski kiittelee. LEVEÄMMÄT HARTIAT ELINKEINOYHTEISTYÖHÖN NAVITAS YRITYSPALVELUT PALVELEE JOROISISSA Kunnanvirastolla osoitteessa: Lentoasemantie 130, 79600 Joroinen
4 NAVITAS NEWS TEKSTI: VUOKKO VILJAKKA KUVAT: MERJA MÄNNIKKÖ UUDET TILAT TUOVAT AVAIMET KASVUUN AFT:N JA WARKAUS WORKSIN UUSIEN TILOJEN YHTEINEN HINTALAPPU ON 26 MILJOONAA EUROA. VARKAUDEN KAUPUNKI ON TUKEVASTI KESKI-SAVON TEOLLISUUSKYLÄN JA KANSAINVÄLISEN PAPERIJA ENERGIATEOLLISUUDEN INVESTOINTIBUUMIN TUKENA. AFT:n uudessa Service Center -hallissa on hulppeat 1000 neliön tilat ja lisäsiivessä 500 neliötä lisää. Tuotantopäällikkö Kari Varpunen iloitsee siitä, että uusi halli on jo tuonut muutamia merkittäviä tilauksia Varkauteen. AFT:n eli Aikawa Fiber Technologies Oy:n uudenkarhen Service Center- palvelukeskushallin sydän on minikokoista paperikonetta muistuttava POMp-laitteisto. Vastaavaa ei löydy muualta Suomesta. POMp siirrettiin Varkauteen Kotkasta. Sitä ei olisi ilman uutta hallia, eikä uutta hallia olisi, ellei Varkauden kaupunki olisi tukenut kansainvälisen teknologiakonsernin investointia savolaiseen teollisuuskaupunkiin. Varkaus satsaa nyt energiatekniikan ja paperiteollisuuden suurten toimijoiden tiloihin enemmän kuin aikoihin. Keski-Savon Teollisuuskylä Oy rakennutti kaupungin takaamalla lainalla paitsi AFT:n uuden Service Centerin, rakennuttaa myös kokonaan uudet työtilat ANDRITZ-konsernin ainoalle kattilavalmistajalle, Warkaus Works Oy:lle. Warkaus Worksin Paja 22 -tilahankkeen hintalappu on 23,5 miljoonaa euroa. AFT:n hallin rakentaminen maksoi puolestaan 2,5 miljoonaa euroa. AFT lunastaa hallin, ja Warkaus Works vuokraa tilat teollisuuskylältä. Service Center valmistui vuodenvaihteessa Kiertotien varteen Päivärinteelle, AFT:n päätoimitilan naapuriin. Warkaus Works -kattilayksikkö muuttaa uusiin tiloihin Hasinmäkeen kesäkuussa ensi vuonna Pirtinniemestä, missä se on nyt Sumitomon vuokralaisena. Paja toimii uudessa paikassa täydellä teholla vuoden 2023 aikana. Kilpailu käytiin maailmalla AFT ja ANDRITZ investoivat itsekin uusiin tiloihin useita miljoonia euroja. Liikevaihdon kasvuodotuksissa on miljoonia, jopa kymmeniä miljoonia euroja. Investoinnit ovat tuomassa myös uusia työpaikkoja. Tilahankkeet saivat alkunsa Varkauden yksiköiden aloitteesta. Teollisuuskylän toimitusjohtaja Jouko Laitinen kertoo, että tarvittiin useita vuosia saada isot, kansainvälisessä omituksessa olevat yhtiöt vakuuttumaan sijoituspäätöksistä Suomeen ja Varkauteen. – Kilpailu investointipäätöksissä ei käyty Suomessa, vaan maailmalla. Sillä on valtava merkitys. Hankkeet eivät olisi edistyneet,
5 jos kaupungin päättäjät eivät olisi sitoutuneet niihin. Lopputulos todistaa, että myös meillä kaupunkina on tahtoa ja valmiutta tukea kansainvälistä bisnestä. Investoinnit tarkoittavat, että ANDRITZ ja AFT pysyvät sekä kehittyvät täällä, Laitinen sanoo. Tuottavuuden tiikerinloikka Paja 22 -hankkeen investointi on suurin, mitä ANDRITZ on ikinä tehnyt Varkauteen. – Tämä on meille tuottavuuden tiikerinloikka. Ei ole itsestäänselvyys, että investointi tehdään juuri tänne. Omistajien intresseissä ei ole sijoittaa seiniin, vaan kasvumahdollisuuksiin. Emme olisi voineet edes esitellä suunnitelmaa ANDRITZin johdolle, jos teollisuuskylä ja kaupunki eivät olisi olleet mukana, sanoo Warkaus Worksin toimitusjohtaja Antti Kettunen. AFT:n tuotantopäällikkö Kari Varpunen puolestaan vakuuttaa, että Service Center olisi jäänyt rakentamatta ilman teollisuuskylää ja kaupunkia. AFT:n Service Centerin hallissa on noin tuhat neliötä. Warkaus Worksin uusien tilojen neliömäärä on noin 14 000. Laitinen toivoo, että teollisuuskylän valmius tukea kansainvälisten suuryritysten kasvua pannaan merkille ja sen imussa tänne tulisi uusia toimijoita. – Warkaus Worksin uusien toimitilojen ympärillä on vapaita tontteja, joihin kolmeen on jo paikalliset tulijat. Varkaudessa on nyt hyvä investointinoste. Olemme saaneet Varkauteen viimeisen viiden vuoden aikana yli 400 miljoonaa euroa investointeja muun muassa Stora Ensoon, Riikinvoimaan ja Finnforeliin. – Saimme myös uuden Prisman ja Prisman entisiin tiloihin Motonetin. Kohta sinne tulee Rustakin. Varkauden yritysten liikevaihto kasvoi viime vuonna viisi ja vienti 12 prosenttia, Laitinen kertoo. Uusi tila toi heti tilauksia Varkauden Service Center on osa Suomen lisäksi Kanadassa, Etelä-Koreassa ja Kiinassa toimivan AFT-konsernin globaalia investointiohjelmaa. Konsernin omistaa japanilainen Aikawa Iron Works. AFT:llä ei ole vastaava palvelukeskusta missään muualla. Investointipäätöksen taustalla oli tahto kehittää tuotteiden huoltopalvelua ja tuotemyyntiä Euroopassa. – Service Center ei toimi vielä täydellä teholla, mutta kynät on teroitettu ja työkalut rasvattu tulevaa varten. Saimme muutamia merkittäviä tilauksia heti, kun lanseerasimme servicen. Ostajille on tärkeää saada takeet kunnon huollosta. Uusissa tiloissa voimme vastata tähän vaatimukseen entistä paremmin, tuotantopäällikkö Kari Varpunen sanoo. Alihankkija teki aiemmin AFT:n laitekokoonpanot ja lähetysten logistiset järjestelyt vuokratiloissa Kotkassa. Nyt ne keskittyvät Varkauteen. – Saimme uudesta hallista myös parhaat mahdolliset tilat lajittimien ja jauhimien kokoonpanolle, sillä tilat olivat käymässä vanhassa hallissa ahtaaksi, tuotantopäällikkö kertoo. Palvelukeskuksessa tehdään esivalmisteluja kokoonpanoille. Siellä voidaan myös huoltaa komponentteja sekä huollettavissa olevia varaosia. – Emme tee vain korjausta, vaan paljon myös ennakoivaa ja ylläpitävää huoltoa. Teemme huoltoja asiakkaiden tiloissa sekä Service Centerissä, mutta huollot valmistellaan Varkaudessa, Varpunen kertoo. Astetta parempaa omalla rahalla AFT valmistaa Varkaudessa paperikoneiden suuria varaosia kuten rumpuja, roottoreita, porattuja levyjä, lajittimia, jauhimia ja POMp-laitteita. Mutta mihin ihmeeseen siellä tarvitaan pienoispaperikonetta? Warkaus Worksin uuden tuotantolinjan alkupään betonielementit ovat jo paikoillaan Hasinmäessä. Halli kohoaa 15 metrin korkeuteen. Rakennushanke ja siihen liittyvät investoinnit pitävät toimitusjohtaja Antti Kettusen kiireisenä. LOPPUTULOS TODISTAA, ETTÄ MYÖS MEILLÄ KAUPUNKINA ON TAHTOA JA VALMIUTTA TUKEA KANSAINVÄLISTÄ BISNESTÄ.
6 NAVITAS NEWS Suomessa ainutlaatuinen POMp-laitteisto eli pienoispaperikone on nyt AFT:n uudessa Service Centerissä Kiertotien varressa Varkaudessa. Sillä testataan ja ohjelmoidaan oikeita paperikoneita ympäri maailmaa. Kuvassa tuotantopäällikkö Kari Varpunen. – POMp-laitteistossa on paperikoneen lyhytkierto. Sillä tehdään koeajoja, huoltoja ja testausta. POMp-järjestelmään ohjelmoidaan oikean paperikoneen tiedot ja säädetään sitten sen avulla paperikoneet toimimaan, selittää Varpunen. AFT:n omat investoinnit Service Centeriin keskittyvät pitkälti POMp:ia tukevan teknologin ympärille. Konserni käytti rahaa myös hallin kanssa saman katon alla olevaan lisäsiipeen, missä ovat toimisto- ja henkilöstötilat sekä talotekniikka. – Halusimme astetta paremman ja toimivamman tilan, ja siksi maksoimme siitä. Halli on suunniteltu niin, että sitä on helppo laajentaa molemmista päistä. Se vaati erityisiä ratkaisuja talotekniikkaan. Service Centerin liikevaihto lähtee nollasta. – Kun serviceä lähdetään kasvattamaan, puhutaan merkittävästä liikevaihdosta. Ilman koronaa tämä olisi näkynyt jo tämän vuoden liikevaihdossa. Omistajat kiinnostuivat tästä ja halusivat siksi panostaa Varkauteen. – On katsottava tulevaisuuteen, annettava mahdollisuus tuotteille, mitkä ovat jo insinöörien visioissa. Teknologiaosaaminen ja energiateollisuus ovat Varkaudessa huippuluokkaa, ja myös kaupunki uskoo tähän, Varpunen iloitsee. Uudesta pajasta työkalut kasvuun Uusi tila ei kasvata merkittävästi Warkaus Worksin konepajan nykyisiä neliöitä, mutta tiloista tulee toimivammat. – Kaikki siirtyy saman katon alle modernisti yhteen kerrokseen. Kattiloiden kappalekoko on kasvanut valtavasti. Tilat alkavat tulla Pirtinniemessä vastaan. Voimme tehdä jatkossakin maailman suurimpia kattilakomponentteja. Uuden paikan ulkoalueella on myös huomattavasti enemmän tilaa kuin nykyisessä, kertoo Warkaus Worksin toimitusjohtaja Antti Kettunen. Uusiin tiloihin tulee uutta ohjausautomaatioita, mikä nopeuttaa työtä. – Uutta automaatiota esimerkiksi vaativiin putkihitsauksiin ja taivutustöihin ei löydy apteekin hyllyltä. Se on kehitettävä itse yhteistyökumppaneiden kanssa. Uuteen tilaan tulee uniikkeja, sinne räätälöityjä ratkaisuja. Uudistukset eivät olisi onnistuneet nykyisiin tiloihin, Kettunen kertoo. Warkaus Works hakee tilauudistuksella kasvua ja parempaa kilpailukykyä. Se tarkoittaa uusia tuotteita ja toiminnan tehostamista. – Kauppoja ei ole mennyt ohi nykyisten tilojen takia, mutta mahdollisuudet suuriin muutoksiin olisivat niissä rajalliset. Kaupunki ymmärsi, ettei meillä ole edellytyksiä toimia ja kasvaa ilman uusia tiloja. – Uudet tilat ovat tosi iso juttu. Moni ei muualla tiedä, mitä täällä tapahtuu. Varkaudessa on huikeaa osaamista, eikä täällä valmisteta mitään bulkkituotteita, Kettunen painottaa. Hän pitää Warkaus Worksin ja AFT:n tilahankkeita signaalina siitä, että asioihin voidaan vaikuttaa itse ja synnyttää hyviä asioita. Se vaatii kuitenkin paljon työtä ja saumatonta joukkuepeliä. – Ei valiteta, vaan tehdään töitä. Monet asiat ovat omissa käsissämme. Päivitimme strategiamme kolme vuotta sitten. Siihen kirjattiin, mitä voisimme tehdä täällä ja viedä viisaasti eteenpäin. Kustannuskykykilpailuloikkaan on oltava hyvät suunnitelmat ja yhteistyökumppanit. Meillä oli, ja vakuutimme omistajat. ¬– Aiomme tehdä jatkossakin tulosta. Pian siihen on uudet työkalut, Kettunen sanoo. VARKAUDESSA ON HUIKEAA OSAAMISTA, EIKÄ TÄÄLLÄ VALMISTETA MITÄÄN BULKKITUOTTEITA.
7 PAJA 22 ON MALLIESIMERKKI SIITÄ, MITÄ YHTEISTYÖLLÄ VOI SAADA AIKAAN ANDRITZ WARKAUS WORKS OY:N UUDEN KONEPAJAN PERUSKIVI MUURATTIIN JUHLAVIN MENOIN 30.8.2021 VARKAUDEN HASINMÄESSÄ. ENNEN MUURAUSTA PERUSKIVEN SISÄLLE LASKETTIIN METALLINEN AIKAKAPSELI, JONNE PUJOTETTIIN MUUN MUASSA KOLIKOITA, PÄIVÄN SANOMALEHTI SEKÄ RAKENNUTTAJAN VIESTI TULEVILLE SUKUPOLVILLE. TEKSTI JA KUVA: TIINA RAJAMÄKI Tilaisuuteen oli kutsuttu kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, joka joutui sairastuessaan perumaan osallistumisensa viime hetkellä. Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen välitti ministerin terveiset paikalle saapuneille kutsuvieraille ja median edustajille. – Skinnari toivoi hankkeelle menestystä ja oli hyvin vakuuttunut siitä, mitä Varkaudessa nyt tapahtuu ja millaista kehitystä täällä on ollut. Kaupungillamme on hänen mukaansa erityisen merkittävä rooli Suomen vihreän siirtymän toteutuksessa. Laitinen ja Varkauden apulaiskaupunginjohtaja Joonas Hänninen muistuttivat juhlapuheissaan, että Varkaus on yli 700 miljoonan euron vientiveturi Pohjois-Savossa. – Maailmanlaajuisesta koronapandemiasta huolimatta yrityksillä menee Varkaudessa hyvin. Yritysten liikevaihto ja vienti ovat kasvaneet, vaikka muualla luvut ovat toisen suuntaisia, Laitinen totesi. Hänninen puolestaan muistutti, että nykypäivän hyvässä tilanteessa on pidettävä mielessä myös vaikeat ajat, joita Varkaus on aikaisemmin kokenut. – Varmasti myös tästä johtuen osaamme iloita, että meillä on tänään iso joukko hienoja oman toimialansa globaaleja kärkiyrityksiä, jotka yhdessä muiden yritysten kanssa muodostavat alueellemme energia-, metalli- ja metsäteollisuuden osaamiskeskittymän, jollaista muualla Suomessa ei ole, Hänninen sanoi. Uusi konepaja on ennen kaikkea näyte alueen toimijoiden sitoutumisesta yhteiseen tekemiseen, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. – Antiikin aikaan peruskiven muurauksella tarkoitettiin tapaa, jossa kaikki rakentamiseen osallistuneet latoivat ensimmäiset tiilet yhdessä paikoilleen. Se kuvaa mielestäni hyvin PAJA 22 -hanketta; tätä on tehty yhdessä, ANDRITZ Warkaus Works Oy:n toimitusjohtaja Antti Kettunen totesi puheessaan. – Ilman osaavia tekijöitä Rakennustyö Salminen Oy:llä ja Maanrakennuspalvelu Mikko Lyytinen Oy:llä emme olisi nyt muuraamassa Paja 22:n peruskiveä, Laitinen sanoi. Hänninen, Laitinen ja Kettunen kiittelivät vuorollaan Varkauden kaupungin päättäjiä rohkeudesta lähteä tukemaan hanketta. – Kaupunki on mahdollistanut sen, että pystymme toteuttamaan historiamme suurimman hankkeen. ANDRITZ Warkaus Worksille kiitos, että luotitte meihin ja valitsitte investointikohteeksi Varkauden. Se jos mikä antaa varkautelaisille uskoa tulevaisuuteen ja nostaa kaupungin näkyvyyttä ja imagoa, Laitinen sanoi. Peruskiven muuraukseen osallistuivat vasemmalta katsottuna projektipäällikkö Jari Tulikanto (Keski-Savon Teollisuuskylä Oy), toimitusjohtaja Harri Väkeväinen (Maanrakennuspalvelu Lyytinen Oy), kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaisa-Hartikainen-Herranen, kansanedustaja Matti Semi, paikallisjohtaja Marko Luokkanen (ANDRITZ Oy), apulaiskaupunginjohtaja Joonas Hänninen, toimitusjohtaja Antti Kettunen (ANDRITZ Warkaus Works), toimitusjohtaja Jouko Laitinen (Keski-Savon Teollisuuskylä Oy) ja toimitusjohtaja Osmo Salminen (Rakennustyö Salminen Oy). VARKAUS ON YLI 700 MILJOONAN EURON VIENTIVETURI POHJOIS-SAVOSSA.
8 NAVITAS NEWS Joroinen Leppävirta Varkaus Pieksämäki Materiaalitehokkuus Riikinvoima Hiilineutraali Keski-Savo 2035 Hiilineutraali Biokaasu Matkaketjut Tuulivoima TAIPALE KESTO HIILINEUTRAALIKSI VIIDESSÄTOISTA VUODESSA TUORE KESKI-SAVON SEUDULLINEN ILMASTO-OHJELMA HAHMOTTELEE ASKELMERKIT, JOILLA ALUEEN KUNNAT VOIVAT OMISTA VAHVUUKSISTAAN KÄSIN HILLITÄ ILMASTONMUUTOSTA SEKÄ VASTATA KANSALLISIIN JA KANSAINVÄLISIIN PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITTEISIIN. PAPERILLE ON PAINETTU KUNNIANHIMOINEN TAVOITE KESKI-SAVON SEUDUN HIILINEUTRAALIUDESTA VUOTEEN 2035 MENNESSÄ – MUTTA MITEN MAALIIN PÄÄSTÄÄN? TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI Vuoden 2021 touko-kesäkuussa Keski- Savon kunnissa otettiin merkittäviä harppauksia strategisen ilmastotyön saralla. Joroisissa, Leppävirralla, Pieksämäellä ja Varkaudessa sitouduttiin seudun yhteiseen ilmasto-ohjelmaan, jota täydentävät samaan aikaan valmistuneet kuntien omakohtaiset ilmasto-ohjelmat. Viidentoista vuoden päähän ulottuva seudullinen ilmasto-ohjelma määrittelee ilmastotyölle yhteiset painopisteet ja päästövähennystavoitteet. Keski-Savon seudun päästöjä pyritään vähentämään 80 prosenttia vertailuvuoden 2007 tasosta sekä sitomaan tai kompensoimaan loput. Tavoite on kova, mutta mahdoton se ei ole.
9 Ilmastoyhteistyötä tarvitaan Laura Leppänen muistuttaa, etteivät ilmasto-ohjelmat sinällään tarjoa jäljiteltävää ratkaisua sille, miten Keski-Savon seutu onnistuu nollaamaan päästönsä vuoteen 2035 mennessä. Se resepti, millä päästövähennystavoitteet käytännössä saavutetaan, on kiinni myös tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehityksestä. – Merkittävä osa vähähiilisistä ja resurssitehokkaista innovaatioista syntyy yrityksissä. Ilman tiivistä elinkeinoelämän yhteistyötä ilmastotavoitteita on vaikea, ellei mahdoton saavuttaa, Leppänen toteaa. – Vuonna 2019 Suomen kaikkien kuntien yhteenlasketut päästöt olivat 35 500 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tästä Pohjois-Savon osuus oli noin 5,5 prosenttia. Keski-Savon tai yksittäisen kunnan päästöt saattavat vaikuttaa pieneltä koko Suomen mittakaavassa, mutta kaikilla päästövähennyksillä on merkitystä, sanoo seudullista ilmastotyötä koordinoineen KESTO-hankkeen projektipäällikkö ja kiertotalousasiantuntija Laura Leppänen. Ilmastotyöhön lähdetään lupaavista asemista – Suomen ympäristökeskuksen laskelmien mukaan Leppävirta on metsämaan nielujen ansiosta jo hiilineutraali, Pieksämäki ja Joroinen seuraavat pian perässä. Nyt valmistunut ilmasto-ohjelma ylittää kuntarajat ja kertoo seudun yhteisestä sitoutumisesta kunnianhimoisiin toimiin, Leppänen taustoittaa. Keski-Savon seudun ilmasto-ohjelman taustalla vaikuttavat Suomen ympäristökeskuksen päästölaskelmat. Niiden mukaan päästöt Keski-Savossa ovat laskeneet vuoteen 2018 noin 25 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Suurin osa seudun päästöistä syntyy lämmityksestä, tieliikenteestä, maataloudesta ja sähkönkulutuksesta. Niissä piilee myös suurin päästövähennyspotentiaali. – Näitä päästöjä voidaan vähentää muun muassa lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa, matkaketjuja kehittämällä sekä edistämällä kiertotaloustoimintaa. Keski-Savossa potentiaalia on erityisesti energiateknologiateollisuudessa, joka vie ulkomaille tuotteita noin 500 miljoonan euron edestä. Näillä tuotteilla on merkitystä myös maailman päästökehityksessä, Leppänen sanoo. Seudullista ilmasto-ohjelmaa leikkaavat neljä teemaa, jotka ovat elinvoima, kuntatalous, osallisuus ja viestintä. – Ilmastoasiat kytketään kuntatalouteen ja elinvoimaan kuntastrategioilla. Osallisuudella ja kuntaviestinnällä puolestaan on ratkaiseva rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta, Leppänen taustoittaa. Savolaisessa ilmastotyössä on edetty vauhdikkaasti suhteellisen lyhyessä ajassa. Tärkeitä etappeja on seudullisen työn lisäksi saavutettu myös koko maakunnan tasolla. Pohjois-Savo sai toukokuussa 2021 oman ilmastotiekartan ja sitoutui tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035. Samaan aikaan Keski-Savon kanssa ilmasto-ohjelmia on hankevetoisesti laadittu myös Ylä-Savoon ja Siilinjärvelle. Keski-Savon osalta ilmastotyötä edistetään ja seurataan jatkossa ilmastotyöryhmän voimin, joka muodostuu seudullisen elinvoimaryhmän jäsenistä. Katse tulevaisuuteen Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus valmistelivat ilmasto-ohjelmia KESTO-hankkeen vetämänä. Vuoden 2021 loppuun päättyvää hanketta rahoitetaan kuntien ja muiden tahojen lisäksi EU:n aluekehitysrahastosta. Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy. Ajatus Varkauden ja lähikuntien yhteisestä ilmasto-ohjelmasta lähti alun perin liikkeelle Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsuparin aloitteesta. Ilmastotyö alkoi keväällä 2020 ja saavutti huippunsa touko-kesäkuussa 2021, jolloin kunnat sitoutuivat ilmasto-ohjelmiin valtuustojen päätöksillä. – Loppupuristus tehtiin kuntavaalien alla. Viranhaltijoiden ja kuntapäättäjien kanssa käytiin koko ajan hyvää keskustelua ilmasto-ohjelmien työn eri vaiheissa, ja hankeasiantuntijat pääsivät osallistumaan lautakuntien ja valtuustojen kokouksiin, Leppänen sanoo ja jatkaa: – Ilmasto-ohjelma sellaisenaan on vain paperi. Se tarvitsee rinnalleen ilmastoviisaita päättäjiä, jotka oivaltavat tämänkaltaisen veto- ja pitovoimatyön merkityksen seudun ja oman kunnan kannalta. Nyt käynnistyy oikeastaan se suurin työ, jossa ympäristöön liittyvät toimenpiteet kytketään mukaan kuntien strategiaan ja päätöksentekoon. Päävastuu ilmastotyössä on kunnalla itsellään, mutta myös asukkailla, yhteisöillä ja yrityksillä on merkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisen kannalta. – Kuntaorganisaatio aiheuttaa kunnan alueen päästöistä keskimäärin kymmenen prosenttia, ja loput päästöistä menevät puoliksi kuntalaisten ja yritysten kesken. Siksi ilmastotyö tarvitsee yhteistyötä yritysten ja asukkaiden kanssa, jossa kunnan roolina on olla mahdollistaja, kannustaja ja tiedon välittäjä, Leppänen sanoo. – Käytännön toimenpiteet kohdistuvat kaikilla kunnilla energiaan, tieliikenteeseen, materiaalitehokkuuteen, jätehuoltoon, ruokaan, metsiin ja hiilensidontaan. Joroisten, Leppävirran ja Pieksämäen ohjelmissa toimenpiteitä on asetettu myös maataloudelle ja Varkaudessa puolestaan teollisuudelle, Leppänen kertoo. ILMASTO-OHJELMA YLITTÄÄ KUNTARAJAT JA KERTOO SEUDUN YHTEISESTÄ SITOUTUMISESTA KUNNIANHIMOISIIN TOIMIIN Yritysyhteistyö nousee erottavaksi teemaksi varsinkin Varkauden kaupungin ilmasto-ohjelmassa, jossa painotetaan teollisten toimijoiden tukemista kohti vähäpäästöistä ja ympäristöystävällistä tuotantoa. Varkauden elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys Oy on mukana vauhdittamassa ilmastotyötä hanketoiminnan kautta. – Tehtävämme on lisätä yritysten tietämystä oman toiminnan vaikutuksista sekä tarjota ratkaisuja niiden arviointiin ja seurantaan. Ympäristövaikutuksia selvittämällä yrityksistä löytyy pääasiassa aina toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa myös liiketoiminnan kannattavuutta. Yrityksiin ollaan yhteydessä ja yhteistyötä tarjotaan aktiivisesti, Leppänen sanoo. Navitas Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitisen mukaan työtä tehdään varsinkin kiertotalousosaamisen lisäämiseksi. – Tavoitteena on saada Keski-Savon alueelle uutta liiketoimintaa, tuotteita ja innovaatioita kiertotaloudesta. Seuraavina vuosina seudun yhteisenä isona ponnistuksena tulee olemaan Riikinnevan kiertotalousalueen kehittäminen, Laitinen sanoo. KESKI-SAVON SEUDUN JA KUNTIEN ILMASTO-OHJELMAT VERKOSSA: www.kestosavo.fi/materiaalit
10 NAVITAS NEWS TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI KUVAT: JARI HÄYRYNEN JA LAURA LEPPÄNEN NAVITAS-TALOJEN KATOILLE ASENNETTIIN 432 AURINKOPANEELIA NAVITAS 1 JA 2 -TALOT SAIVAT ALKUSYKSYSTÄ 2021 KATOILLEEN AURINKOPANEELIT. KYSEESSÄ ON KIINTEISTÖJÄ HALLINNOIVAN VARKAUDEN TAITOTALO OY:N TÄHÄN ASTI SUURIN SATSAUS UUSIUTUVAAN ENERGIAAN. Talojen katoilla lepää yhteensä 432 aurinkopaneelia, joiden tuottamaa energiaa on tarkoitus hyödyntää kiinteistöjen jäähdytyksessä kesäisin. Uusi aurinkovoimala on teholtaan reilut 156 kilowattipiikkiä. Vuodessa paneelit tuottavat sähköä noin kymmenen omakotitalon sähkönkulutuksen verran. – Taloissamme on pinta-alaa yhteensä noin 18 000 neliötä, joiden jäähdyttämiseen menee varsinkin kesähelteillä merkittävästi energiaa. Paneelit ovat meille järkevä valinta, sillä sijaitsemme paraatipaikalla Pirtinvirran rannalla, johon aurinko osuu hyvin, kertoo Varkauden Taitotalo Oy:n toimitusjohtaja Jouko Laitinen. Laitisen mukaan aurinkopaneelien käyttöönottoa on Navitaksessa mietitty jo pitkään, mutta aika ei ole ollut sille vielä otollinen. Nyt investointipäätöstä jouduttivat muun muassa lyhentynyt takaisinmaksuaika sekä investointihankkeelle myönnetty Business Finlandin energiatuki. – Kyseessä on tietenkin iso hankinta, johon ei voi hypätä harkitsematta. Viime aikoina järjestelmien hinnat ovat tulleet alas, kun samaan aikaan sähkön hinta on nousussa. Aurinkopaneelien hankinta on Varkauden Taitotalo Oy:lle luonnollinen jatkumo yrityksen omassa vastuullisuustyössä. Samalla se tukee koko Varkauden yhteistä ilmastotyötä. – Varkaus on sitoutunut edistämään energiatehokkuutta osana kaupungin ilmasto-ohjelmaa. Aurinkopaneelien käyttöönotto on meiltä kaupungin konserniyhtiönä konkreettinen toimenpide, jolla annamme oman panoksen kaupungin ilmastotyössä. Aurinkovoimalan hintalappu on hivenen alle 130 000 euroa. Laitisen mukaan se maksaa itsensä takaisin jo kahdeksassa vuodessa. Vielä pari vuotta sitten takaisinmaksuaika oli tätä pidempi, kun aurinkopaneelien hankintaa arvioitiin edellisen energiakatselmuksen yhteydessä. – Tulevaisuudessa aurinkovoiman käyttö parantaa toimitilojemme kustannustehokkuutta ja näkyy säästönä sähkölaskussa, Laitinen sanoo. Paikallista kädenjälkeä Aurinkosähköjärjestelmän Navitakseen toimittaneen Aii Energy Systemsin tekninen johtaja Antti Häkkinen on tyytyväinen projektin kulkuun. – Asennustyöt ovat sujuneet oikein hyvin, mitään isoja yllätyksiä ei ole tullut ja sääkin on ollut meidän puolellamme. Nyt elokuun puolivälissä katoilla tehtävät työt ovat pitkälti valmiina, jäljellä on enää kaapelointitöitä Navitas 1 -talon katolla. – Mikä parasta, koko projektimme on tehty paikkakuntalaisilla voimilla: Kurko-Koponen nosti paneelit katolle, Rakeron oli rakentamassa ja Savon Sähkö-Center huolehti sähköistyksistä, Häkkinen lisää. Häkkinen on huomannut aurinkosähköjärjestelmien kysynnässä selvän muutoksen eritoten viimeisen vuoden–parin aikana. Yritysten ja kotitalouksien lisäksi yhä useampi kunta satsaa uusiutuvaan energiaan. Häkkinen näkee, että yhtenä merkittävänä ajurina tähän ovat kuntien kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. – Lisäksi julkiselta sektorilta löytyy hyvin kohteita, jotka sopivat sähkönkulutusprofiililtaan aurinkosähkön tuotantoon. Navitas on tästä hyvä esimerkki: tilojen jäähdytyksen vuoksi kiinteistöt tarvitsevat paljon sähköä kesäkuukausina, jolloin myös aurinkovoimaloiden tuotto on parhaimmillaan. Ympäristötyötä yhdessä Varkauden Taitotalo Oy:n palvelupäällikkö Mirjam Ihalaisen mukaan tuoreesta aurinkovoimalasta hyötyvät kiinteistöyhtiön lisäksi kaikki 50 vuokralaisyritystä työntekijöineen. Talon väki on ottanut uutisen ilomielin vastaan. – Vuokralaisten suhtautuminen ja palaute on ollut todella myönteistä – ei pelkästään aurinkopaneeleihin, vaan myös kaikkiin aikaisempiin ympäristötekoihimme. KiinteisLUE LISÄÄ NAVITAKSEN YMPÄRISTÖVASTUULLISUUSTYÖSTÄ: www.navitas.fi/ymparistovastuu Navitaksen aurinkovoimala on paikallisten yritysten taidonnäyte.
11 TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI KIERTOTALOUDELLA KASVUA KESKI-SAVOON Keväällä käynnistynyttä työtä on tekemässä joukko alueen toimijoita yhdessä EAKR-rahoitteisen KESTO-ilmastohankkeen kanssa. Riikinnevan alue tunnetaan jo vahvana kiertotalousalueena, jonne saapuu huomattavia materiaalivirtoja itäisestä Suomesta. Nyt alueesta on tarkoitus luoda ainutlaatuinen ekosysteemi, jossa nykyiset toimijat ja uudet sijoittujat kehittävät yhdessä uutta kiertotalousliiketoimintaa alueen materiaalivirroista ja resursseista. Leppävirran kunnan ja Varkauden kaupungin elinkeinoyksiköt ovat tunnistaneet kiertotalouden yhdeksi tulevaisuuden toimialaksi, jolle lähdetään yhteistyön voimin hakemaan kasvua ja kehitystä. Leppävirran kunta on jo laittanut vireille asemakaavoitustyön, jonka tarkoituksena on tuoda uusia teollisia tontteja nykyisen Riikinnevan jäteaseman välittömään läheisyyteen. – Leppävirran kunta on valmis markkinoimaan aluetta ja sen yritystontteja kaavoituksen valmistuttua, toteaa Leppävirran kunnan elinkeinoasiamies Antti Tulila. Alueella jo toimivat kiertotalouden veturiyritykset Keski-Savon Jätehuolto Llky, Riikinvoima Oy sekä Varkauden Aluelämpö Oy ovat aktiivisesti mukana alueen kehittämistyössä. Nykyisten naapureiksi kaivataan kiertotalouden toimijoita, jotka voisivat tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä toisten kanssa. Riikinnevan alueen ehdottomana etuna on lämpöenergia, joka tulee suoraan Riikinvoima Oy:ltä. Lämmön omistaa Varkauden Aluelämpö Oy, joka on kiinnostunut etsimään ratkaisuja ylijäämälämmön hyödyntämiseksi. Keski-Savon Jätehuolto puolestaan kartoittaa mahdollisuuksia ja yhteistyökumppaneita, joiden avulla alueen jäte- ja sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää entistäkin tehokkaammin. Kiertotalousliiketoiminta kiinnostaa potentiaalisia sijoittujia Yhteisen kehittämistyön tuloksena alueelle on jo valmistunut kehittämissuunnitelma, jonka on laatinut Afry Finland Oy KESTO-hankkeen toimeksiannosta. Sen yhteydessä tunnusteltiin yritysten ja muiden toimijoiden kiinnostusta kiertotalousliiketoimintaan ja yhteistyöhön Riikinnevan alueella. Tulosten perusteella alueelle olisi jo halukkaita tulijoita. – Suurin osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli kiinnostunut toimimaan Riikinnevan kiertotalousalueella. Sijoittumisen kannalta erityisen tärkeinä pidettiin hyvää sijaintia Keski-Savon solmukohdassa, innovoivaa toimintaympäristöä sekä alueellista yhteistyöverkostoa. Alueen kiinnostavuudessa suurta merkitystä oli myös ympäristöluvalla, kaavalla ja infrastruktuurilla, kertoo KESTO-hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen. – Yhteistyön mahdollisuuksia nähtiin erityisesti palveluiden, koneiden ja laitteiden sekä raaka-aineiden hankinnassa. LEPPÄVIRRALLA, AIVAN JOROISTEN JA VARKAUDEN RAJALLA SIJAITSEVASTA RIIKINNEVAN ALUEESTA KEHITETÄÄN PARHAILLAAN MAAKUNNALLISESTI JA VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄÄ KIERTOTALOUDEN KESKITTYMÄÄ. INNOSTUSTA YHTEISEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN LÖYTYY YLI KUNTARAJOJEN. töissämme toimivat yritykset ovat todella valveutuneita ympäristöasioissa ja heille nämä asiat alkavat olla jo itsestään selviä. Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käyttö ovat keskeisiä teemoja Varkauden Taitotalo Oy:n ympäristöstrategiassa. Kiinteistöjen energiatehokkuuteen onkin panostettu viime vuosina ahkerasti. – Talojen pistorasioihin tulee vihreää sähköä ja valaistuksessa on askel kerrallaan siirrytty käyttämään led-lamppuja, Ihalainen kertoo. Pihalta löytyy sähköautojen latauspisteiden lisäksi myös Suomen ensimmäinen aurinkoenergialla toimiva ePyöräkatos, Ihalainen luettelee. Yrityksellä on kiinteistöissään käytössä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä, jonka avulla myös energiankulutusta ja -säästöä voidaan seurata ja mitata suunnitelmallisesti. – Vuokralaiset tarvitsevat meiltä sähkön, veden ja jätteiden osalta kulutustietojaan raportoidakseen ne eteenpäin, Ihalainen kertoo. Varkauden Taitotalo Oy:lle kesällä 2020 myönnetty Ekokompassi-sertifikaatti on ensinnäkin kiitos jo tehdystä uskottavasta ympäristötyöstä, mutta myös velvoite jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. – Meidän tulee jatkossakin tehdä ekologisia investointeja, jotta olemme sertifikaatin arvoisia. Onneksi tähän työhön löytyy apua läheltä. Keski-Savossa on alan huippuosaamista ja nytkin paneelit saatiin katolle paikallisten toimijoiden avulla, Ihalainen kiittelee. Energiatehokkuuden lisäksi Navitaksessa on viime aikoina panostettu paljon jätehuoltoon ja kierrätykseen sekä vähähiilistä liikkumista edistäviin toimiin. Viimeisimpänä vuokralaisten käyttöön hankittiin yhteinen sähköpolkupyörä. – Kaiken tämän tarkoituksena on kannustaa pohtimaan omien valintojen vaikutuksia paitsi työpaikalla, myös kotona. Yhteistä maapalloa tässä yritetään säilyttää meille ja sukupolville eteenpäin, Ihalainen kiteyttää. Navitaksen 432 aurinkopaneelia tuottavat vuodessa sähköä noin kymmenen omakotitalon sähkönkulutuksen verran. RIIKINNEVAN ALUEEN EHDOTTOMANA ETUNA ON LÄMPÖENERGIA, JOKA TULEE SUORAAN RIIKINVOIMA OY:LTÄ.
12 NAVITAS NEWS ENERGIAKLUSTERILLA NOSTETTA ENERGIATEKNOLOGIAN TOIMIALAAN TEKSTI: VUOKKO VILJAKKA KUVA: TEIJA ANTIKAINEN POHJOIS-SAVON ENERGIAKLUSTERI ELI ENERGIATEKNOLOGIA-ALAN TOIMIJOIDEN YHTEENLIITTYMÄ ON TUUPPAAMASSA VARKAUDEN SEUDUN JA KOKO MAAKUNNAN KORKEAN TEKNOLOGIAN OSAAMISTA ESILLE. Monelle on yllätys, että Keski-Savossa on maailmanluokan energiaosaamista, ja täällä kehitetään alan viimeisintä tekniikkaa. Näin sanoo ANDRITZ Oy:n Varkauden paikallisjohtaja Marko Luokkanen. – Klusteri tuo osaamiselle näkyvyyttä, uusia innovaatioita, niiden mukana työvoimaa sekä toivottavasti myös uusia, kansainvälisiä toimijoita, hän uskoo. Itävaltalaisen ANDRITZ-teknologiakonsernin Varkauden yksiköt ovat yhtenä yrityksenä mukana energiaklusterissa. ANDRITZin Varkauden yksiköt ovat erikoistuneet sellu-, paperi- ja voimalaitosteollisuuden kattilalaitos- ja haihduttamoprojekteihin. ANDRITZ on yksi maailman johtavista sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palveluiden toimittajista. Se työllistää 400 ihmistä Varkaudessa ja kuuluu maakunnan vientiyritysten kärkeen. Energiaklusteri syntyi Pohjois-Savon energiatekniikan tutkimuksen TKI-ekosysteemin kehittämishankkeessa. Nykyisen hankkeen takana ja rahoittajina ovat yritysten lisäksi Pohjois-Savon liitto, Savonia-ammattikorkeakoulun Varkauden energiatekniikan yksikkö, Itä-Suomen yliopisto sekä Varkauden kaupunki Navitas Kehityksen kautta. ANDRITZ lähti mukaan siksi, että haluaa edistää verkostoitumista, avointa ideointia ja alueen tunnettavuutta, mutta ennen kaikkea turvata työvoiman saanti alalle myös tulevaisuudessa. Odotuksissa innovaatioita Klusterin keskiössä on löytää uusia ratkaisuja entistä ympäristöystävällisempään energiantuotantoon, -varastointiin sekä -jakelujärjestelmiin. – Suomen liiketoimintamme perustuu jo nyt kokonaan uusiutuvaan energiaan. Ympäristö- ystävällisempiä ratkaisuja on silti kehitettävä ja osaamista parannettava koko ajan. – Olemme mukana klusterin tuote- ja prosessikehityksessä. Sen avulla voimme ennakoida ja reagoida nopeasti muutoksiin. Haluamme ympärillemme entistä vahvempia partnereita ja olla tarpeellisia myös oppilaitos- sekä tutkimusyhteistyölle, paikallisjohtaja kertoo. Klusteri tiivistää alan suurten ja pienten yritysten yhteistyötä. ANDRITZilla on noin sata alihankkijaa Keski-Savossa. Klusteri voi parhaimmillaan tuottaa uusia alihankkijoita ja startuppeja sen synnyttämien innovaatioiden ympärille. TKI-ekosysteemin kehittämishankkeessa ANDRITZ osallistuu muun muassa syntyneen tuhkan hyötykäytön sekä kattiloiden korroosiokestävyyden testeihin ja tutkimuksiin. – Aina on mahdollista löytää uusia tapoja vähentää päästöjä. Kaikki hyötyvät, kun ratkomme yhdessä ongelmia, kasvatamme taikinan kokoa ja sen myötä yhteistä liikevaihtoa. Yhteistyö tuo tehokkuutta ja vahvistaa Keski-Savon energiaosaamisen näkyvyyttä. Tämä voi tuoda merkittävää kasvua etenkin pk-sektorille, Luokkanen sanoo. Yhteistyöllä kasvuun. Pöydän äärellä Laura Leppänen (Navitas Kehitys Oy, vas.) ja Marko Luokkanen (ANDRITZ Oy). Taka-alalla Markku Huhtinen (Savonia-ammattikorkeakoulu) ja Katja Niiranen (Navitas Kehitys Oy).
13 Kasvuun tarvitaan osaajia ANDRITZin Varkauden yksiköt ovat selvinneet hyvin korona-ajoista. Tilanne näyttää paikallisjohtajan mukaan hyvältä myös lähitulevaisuudessa. Kasvun varmistamiseen tarvitaan osaajia. Luokkasta huolestuttaa, kuinka heidät saadaan sitoutettua Keski-Savoon. Jo nyt on ollut tilanteita, että työntekijöitä on jouduttu palkkaamaan muun muassa pääkaupunkiseudulle, koska he eivät halua muuttaa tänne. – Haluamme, että perusosaaminen pysyy Varkaudessa, olemmehan ANDRITZ Oy:n suurin yksikkö Suomessa. On tärkeää, että saamme tänne juuri ne tekijät, joita tarvitsemme. Olisi tylyä, jos työt menisivät työvoimapulan takia muualle, hän sanoo. Paikallisjohtaja toivoo, että klusterin tuoma näkyvyys saisi nuoret kiinnostumaan työstä kansainvälisissä energiatekniikan yrityksissä Varkaudessa. Toiveissa on, että klusteri lisää ja syventää Savonian Varkauden energiatekniikan yksikön ja paikallisten yritysten yhteistyötä. Luokkanen odottaa, että klusterista kumpuavat ideat aktivoivat opiskelijoita tarttumaan opinnäytetöissään ja erikoistumisprojekteissa uusiin, entistä monipuolisempiin aiheisiin myös pienissä alihankkijayrityksissä. – Voisimme tehdä jatkossa klusterissa merkittävää tuotekehitystä hankerahoituksella yhdessä oppilaitosten kanssa, hän visioi. Varkauden ANDRITZin yksiköiden ja muidenkin keskisavolaisten yritysten työvoiman tarve voi olla 10 vuoden päästä aivan toinen kuin nyt, ja siihen pitää Luokkasen mukaan varautua. – Jos me ja muut yritykset emme olisi klusterissa mukana, yhteistyö oppilaitosten, yritysten ja kuntatoimijoiden kanssa kärsisi. Porskutamme nyt edellä, ja pärjäisimme ilman klusteriakin. Yhteistyö kuitenkin takaa, että pysymme mukana kasvussa ja kehityksessä, eikä alan koulutus täällä vähene, hän korostaa. Paikallinen koulutus on tärkeää ANDRITZille. Varkauden toimistolla on noin 300 työntekijää, joista ainakin sadalla on Luokkasen arvion mukaan kytköksiä Varkauden tai muihin Pohjois-Savon oppilaitoksiin. ”Klusteri luo myönteistä pöhinää” Kaksivuotinen TKI-ekosysteemin kehittämishanke päättyy tämän vuoden lopussa. – Seuraava steppi on saada klusteri pyörimään itsenäisesti yritysrahoituksella sekä niiden lähialueen kaupunkien ja kuntien tuella, joihin toiminta keskittyy. Navitas Kehitys on tärkeässä roolissa. Uusi projektitiimi ottaa vastuuta tapahtumista ja tiedottamisesta, sanoo energiaklusteria vetävä koulutuspäällikkö Markku Huhtinen Savonian Varkauden energiatekniikan yksiköstä. Klusterin toiminnan vakiinnuttamiseen aiotaan lisäksi hakea hankerahoitusta Pohjois-Savon liitolta. Savonia on kouluttanut energiatekniikan insinöörejä Varkaudessa kymmenisen vuotta. Alan opiskelijoita on noin 300. Klusteri painottuu Keski-Savoon, koska täällä ovat alan suurimmat toimijat ja koulutus. Vuonna 2020 Pohjois-Savon energiateknologia-alan yritysten liikevaihto oli noin 900 miljoonaa euroa, mistä viennin osuus hieman yli puolet. Yritysasiantuntija Katja Niiranen Navitas Kehityksestä muistuttaa, että klusterissa on mukana myös energianjakelijoita- ja käyttäjiä, kuten Savon Voima, Varkauden Aluelämpö, Högfors GST sekä Famifarm. Tavoite on, että mahdollisimman moni toimija, joita yhdistää energiateknologia, hyötyy klusterista ja sen toiminnasta. – Klusteri on riippumaton ja objektiivinen alusta, joka mahdollistaa keskusteluyhteyden, auttaa hankkimaan rahoitusta, luo kumppanuuksia ja käynnistää uusia tutkimushankkeita. Yhteistyö vahvistaa uskoa omaan tekemiseen ja luo myönteistä pöhinää alueelle, Huhtinen uskoo. Hankkeen taustalla on huoli, etteivät yritykset tee tarpeeksi yhteistyötä, kehitys hidastuu, vetovoima heikkenee ja koulutus vähenee. – Jos alaa ei kehitetä yhdessä, täällä ei ole kohta enää yrityksiä, koulutuspäällikkö sanoo. Savonia satsaa tilaustutkimuksiin Koulutuspäällikön mukaan paikalliset yritykset eivät osanneet aiemmin hyödyntää Savonian energiatutkimusta. Nyt mahdollisuudet ovat tiedossa ja tilanne muuttunut. Savonian Varkauden yksikössä on ainutlaatuiset tutkimuslaitteistot ja koekattilat polttoteknisiä tutkimuksia varten. Täysin vastaavia ja yhtä vaativiin tutkimuksiin sopivia laitteita ei ole muualla Suomessa. Ahlström ja sittemmin yrityskaupan myötä Foster Wheeler tekivät aikoinaan vastaavaa tutkimusta Suomessa, mutta se lopetettiin. Savonian tutkimuskattiloissa testataan esimerkiksi päästöjä, erilaisia energialähteitä ja sitä, kuinka korkeita polttolämpötiloja kattilat kestävät. – Tilaustutkimukset alkoivat melkein nollasta. Nyt tutkimuslaitteemme tunnetaan. Tilaustutkimusten liikevaihto kymmenkertaistui meillä viime lukukauden aikana, Huhtinen iloitsee. Tutkimukselle on tarvetta energia-alan murroksessa. – Ennen haluttiin tehdä entistä ympäristöystävällisempiä kattiloita hiilelle, mutta nyt hiilestä halutaan eroon. Turvettakaan ei enää saisi polttaa. On löydettävä uutta niiden tilalle, hän kertoo. Huhtinen toivoo, että klusteri synnyttää uusia innovaatioita ja tuotteita yritysten ja oppilaitosten kanssa. Yksi nykyisen TKI-ekosysteemin kehittämishankkeen tutkimuskohteista on tuhkan hyötykäyttö. Itä-Suomen yliopiston pienhiukkas- ja aerosolilaboratorio tutkii parasta aikaa, voidaanko arvokkaat raskasmetallit kerätä talteen tuhkasta ja kierrättää akkujen valmistuksessa. – Varkauden akkutehdas sopisi mainiosti akkujen massatuotannon sijaan testiympäristöksi, Huhtinen kertoo. Pohjois-Savon energiaklusteri on alansa ainoa Suomessa. Pohjois-Savossa on vastaavat klusterit veden, terveyden, ruuan ja maatalouden ympärillä. Klusterit ovat rakenteilla myös biotalouteen ja koneteollisuuteen. ECCP:n (European Cluster Collaboration Platform) jäseniksi on hyväksytty jo useampia pohjoissavolaisia klustereita. ECCP:ssä on mukana jo lähes 1 300 eurooppalaisten klusteria, mistä suomalaisia noin 30. – Seuraava askel on kehittää klustereiden yhteistyötä ja viedä osaamista myös kansainvälisille markkinoille. Klustereissa on mahtavat palikat, Huhtinen sanoo. ENERGIAKLUSTERISSA TILAA UUSILLE YRITYKSILLE – Klusteri tarjoaa arvokkaan alustan verkostoitumiseen ja yhteistyöhön. Kaikki alan yritykset ovat tervetulleita mukaan sen toimintaan, Katja Niiranen kannustaa. Jatkossa klusteria pyörittää Navitas Kehitys yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. LISÄTIETOA KLUSTERISTA OSOITTEESSA www.energyclusternorthsavo.fi
14 NAVITAS NEWS KORONA OSOITTI KANSAINVÄLISEN REKRYTOINNIN MERKITYKSEN Joukko pienyrittäjiä, isomman luokan toimijoita ja innovaattoreita on lähtenyt mukaan ideoimaan tulevaisuuden Vanhaa Varkautta. Kulttuurihistoriallisen alueen puutaloille etsitään parhaillaan aktiivista ja matkailua lisäävää käyttöä kansainvälisellä ideakilpailulla. Woodhouse Paradise -nimeä kantava ideakilpailu on jo edennyt ideatuotannosta seuraavaan vaiheeseen, jossa virtuaaliset Warkaus-killat, noin viiden ja kahdeksan hengen tiimit, kehittävät visiotaan konseptiksi ja kilpailuehdotukseksi. Valmiit työt toimitetaan kotimaiselle ja kansainväliselle arviointiraadille syyskuun loppuun mennessä. Ideakilpailua emännöi vuoden alussa startannut Vanha Varkaus – Uusi suunta -hanke yhdessä Varkauden museoiden kanssa. Sen toteutuksesta vastaa Ideascout Oy. Kilpailussa rakennuksille haetaan nimenomaan pysyvää käyttötarkoitusta esimerkiksi yrittäjyyden tai matkailun näkökulmasta. Hankkeen projektipäällikkö Tiina Immosen mukaan tarkoituksena on löytää paitsi ideoita, myös sitoutuneita toimijoita Vanhan Varkauden rakennuksiin, jotka ovat olleet tyhjillään tai vähäisellä käytöllä. – Alueelle on jo muodostumassa eri toimijoiden verkosto, joka mahdollistaisi yritysten välisen yhteistyön toimialasta riippumatta. Ideatuotantovaiheen viimeisessä työpajassa ideoita koottiin muun muassa puuteknologiaan, matkailuinnovaatioihin ja kotimaisiin ruokaelämyksiin liittyvien teemojen ympärillä, Immonen kertoo. Arvosteluraadit valitsevat kilpailutöiden perusteella voittajat liiketoimintasparraukseen, joka järjestetään kahdessa osassa syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. – Sparrauksen jälkeen osapuolet tekevät sopimukset kiinteistöjen ostosta tai vuokrauksesta kilpailuesityksen mukaiseen käyttöön. Kaupungin historia elää Vanhan Varkauden kaduilla Vanhan Varkauden alue muodostuu Tehtaan koulun ympäristöstä puutaloalueineen, teollisuusalueesta sekä Päiviönsaaren vanhasta keskustasta. Alueen puutalot ovat kiinteä palanen kaupunkikuvaa ja varkautelaista historiaa, joskin monille paikkakuntalaisille ja matkailijoille ne ovat olleet vain etäältä ihasteltavissa. – Eri puolilta Suomea löytyy puutalokortteleita, jotka toimivat kaupungin matkailuvaltteina. Myös Vanhan Varkauden puutaloalueella on mahdollisuuksia kehittyä sellaiseksi ja lisätä kaupungin vetovoimaa, Immonen sanoo. Vanha Varkaus – Uusi suunta -hankkeella alueelle tavoitellaan uutta, kansainvälisesti kiinnostavaa ja teolliseen kulttuuriperintöön liittyvää matkailukohdetta. Hankkeen painopisteinä ovat alueen yrittäjyyden toimintaympäristön kehittäminen ja samalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden tilojen ja rakennusten käyttömahdollisuuksien parantaminen. Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy ja se saa Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta vuosille 2021–2022. Hanketta valmisteltiin yhteisöllisesti vuoden 2019 aikana Vanha Varkaus -kehittämisfoorumissa. Se jatkaa edeltäneen Vanha Varkaus -hankkeen (2011–2013) jalanjäljissä, jonka aikana tehtiin mittavaa työtä muun muassa alueen kuntotutkimusten osalta. – Tuolloin muun muassa tehdasalueeseen liittyvät SEVESO-määräykset rajoittivat hankkeen tulosten täytäntöönpanoa. Nyt ajat ovat kuitenkin toiset, Immonen toteaa. Yrityksistä kootaan verkostoa – vielä mahtuu mukaan Ideakilpailun kanssa yhtä aikaa Vanha Varkaus -alueella kootaan yhteen yrittäjien verkostoa. Sen tarkoituksena on edistää alueeseen kytkeytyneiden toimijoiden välistä yhteistyötä, verkostoitumista ja resursseja yli toimialarajojen. – Hankkeemme kutsuu yrityksiä rohkeasti mukaan verkostoitumaan sekä osallistumaan maksuttomiin työpajoihin, joissa perehdytään muun muassa kulttuuriperinnön tarinallistamiseen sekä matkailun palvelu- ja tuotepaketointiin, Immonen sanoo. TEKSTI: TIINA RAJAMÄKI KUVA: HEIDI HYVÖNEN VANHAN VARKAUDEN PUUTALOKORTTELISSA VOI TULEVAISUUDESSA OLLA PUUTEKNOLOGIAN SHOWROOM, MATKAILUN INNOVAATIOKAMPUS JA SUOMALAISEN RUOAN ELÄMYSKESKUS. VANHAN VARKAUDEN PUUTALOALUE HOUKUTTELEE EDELLÄKÄVIJÖITÄ JA YRITYSTOIMINNASTA KIINNOSTUNEITA Vanhan Varkauden puutaloaluetta kehitetään matkailukärjeksi kansainvälisellä ideakilpailulla. Kuvassa etualalla Vesa Lahtinen (vas.), Pekka Ketola ja Sofia Welling Ideascout Oy:stä. Taustalla Vanha Varkaus – Uusi suunta -hankkeen projektipäällikkö Tiina Immonen. YRITTÄJÄ – TULE MUKAAN VANHA VARKAUS- VERKOSTOON. Ilmoittaudu vastaamalla lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.bit.ly/vanha-varkaus
RkJQdWJsaXNoZXIy NDE2Mw==